Vain puoli tuntia tämän kellohelmaisen
tyllihameen aloittamisesta ja olin tehnyt jo kaikkea, mitä tyllille EI
saisi tehdä. Ehkä vähän enemmänkin. Olin ensinnäkin pitänyt sitä
lattialla keräämässä pölyä ja lisäksi kykkinyt sen päällä, seisonut sen
päällä, kävellyt sen päällä ja antanut sen mennä tuhannen ruttuun.
Muutenkaan
työskentelyssä ei tainnut tulla noudatettua kaikkia tieteen eikä
taiteenkaan sääntöjä, mutta lopputulos miellyttää ainakin minun silmää
:-)
Liian monta kivaa juttua jäänyt esittelemättä, mutta aijon esitellä teille niistä jokaisen nyt, kun vihdoin on aikaa. Oon nimittäin päättänyt, että nyt täytyy alkaa tehdä tehdä niitä itselle tärkeitä ja mieluisia asioita ja varata niille myös aikaa.
